Juoksengin historia

Juoksengi on Tornionjokilaakson vanhimpia kyliä, jossa asutusta tiedetään olleen jo kivikaudella. Vanhimmat kylän alueelta löytyneet kivikirveet ovat olleen n. 4000 vuotta vanhoja ja pysyvää asutusta tiedetään olleen jo keskiajalla. Juoksengi nimen arvellaan tulleen saamenkielen juoksa sanasta joka tarkoittaa jousta. Jousi tulisi Kattilaskosken S-kirjainta muistuttavasta joen mutkasta. Toinen teoria on että Juok osa tulisi eteläpuolella olevasta Juovojoen mäestä koska samen johka sana tarkoittaa mäkeä.

1500-luku

 Kylä esiintyy esiintyy Jwksenge nimellä ensimmäisen kerran vuonna 1543 julkaistussa Jordaboken af Västerbottenin kartassa. Muita nimiversiota ovat olleen myös mm. Juxenge ja Joxenge,

Kylän ympärillä olevat laajat luonnonniityt ovat mahdollistaneet karjanpidon ja maanviljelyksen aina näihin päiviin asti.

1500-luvulla kylässä on ollut 15 taloa; Huckij tai Hwkij (Huukki), Outinen, Neverä, Tolainen, Tickainen, Savolainen ja Kaartinen.

Ensimmäinen veronmaksaja kylässä on ollut Nils Huki, joka 1500-luvun alussa on maksanut saalisveroa. Nils asui koukun muotoisella Huukin nimellä eli nykyisessä Niskanpäässä. Ensimmäinen kylän edustaja valtiolle oli Manfred Henriksson (Tolainen).

1800-luku

1878 kartalla esiintyvät pientilat Lambinen, Hietala, Tavoniku, Taavo, Rova, Taavola, Aasa, Rautila, Outinen, Toolainen, Mäki, Niemi, Kommes, Niska, Vanhaniemi, Haapaniemi, Myllykangas ja Pudas. 

Koulu

Juoksengi sai ensimmäisen koulun vuonna 1882. Punainen koulurakennus rakennettiin 1928 ja uusi koulurakennus 1953/1954. Koulun pihassa on myös parakki, jota aiemmin käytettiin ruokalana. 

Ennen koulujen rakentamista koulua käytiin taloissa joissa oli tilaa järjestää opetusta. Enimmillään Juoksengissa on ollut 200 oppilasta ja 40 Niskapäässä.

Opettaja Engströmillä sai kylän ensimmäinen puhelimen ja puhelinkeskuksen vuonna 1915.

1958 Juoksengissa mukaanlukien Lampisenpää ja Niskanpää asui 1100 henkilöä ja kylässä oli 73 puhelinliittymää.

Polcirkelhusetin eli napapiirintalon historia

Polcirkelhus siirrettiin 2001 nykyiselle sijalleen. Talo on rakennettu alkujaan Lennart Haapaniemen tilalle ja on sijainnut Outisen eteläpuolella niemessä, jota kutsittiin Haapaniemeksi. Talo siirrettiin sieltä Littisvaaraan ja se tunnettiin siellä Uusitalona koska oli viimeinen 1826 rakennettu koti. Talon omistajat olivat sotilas Henrik Johansson Granat (s. 1795) ja vaimonsa Johanna Olofsdotter Kangas (s. 1784). Henrik oli renkinä Haapaniemessä ja kun talon isäntäpari hukkui jokeen matkalla Övertorneån kirkolle peri Henrik talon.

© 2015 Polcirkelbyn | Juoksengi | Sverige

Kotisivun toteutti: Raketa.fi